Rakas ystävä, sinulla on uskomuksia, jotka eivät pidä ollenkaan paikkaansa. Yhden uskomuksen mukaan olet epäsosiaalinen etkä osaa olla ihmisten seurassa. Mitä tapahtuikaan eron aikaan? Soitit ystävillesi, he järjestivät turvapaikan ensimmäisiksi viikonlopuiksi. Mitä tapahtuikaan, kun oli kulunut muutama kuukausi erosta? Aloit käydä treffeillä ja tavata vieraita ihmisiä. Mitä tapahtuikaan puolen vuoden kuluttua erosta? Ihastuit, löysit kaltaisesi.
Uskot, että olet toivottoman epäkäytännöllinen. Kaikessa epäkäytännöllisyydessäsi järjestit uuden oman asunnon muutamassa viikossa. Hoidit muuton ja veit lemmikkisi eläinlääkäriin, vaikkei enää ollutkaan autoa käytössä.
Uskot, että sinun on vaikea ilmaista tunteitasi ja olla toisen lähellä. Sinun on ollut vaikea itkeä kenenkään ihmisen läsnäollessa. Sitten tuli ihastus, ja hänen kanssaan oleminen on luonnollista, helppoa. Itkeminen on luonnollista. Nauraminen on luonnollista. On helppo koskettaa ja antautua kosketettavaksi.
Uskot, että olet huono sietämään stressiä. Silti kykenit eron ensimmäisten viikkojen jälkeen nukkumaan ja hoitamaan työsi. Toimit aivan järkevästi, vaikka mielialasi heittelehtivät. Selvisit siitä kaikesta stressistä hienosti.
Mutta kyllä minä olen epäsosiaalinen ja epäkäytännöllinen. Taas olin koko illan yksin. Taas täällä kotona on tavarat sekaisin. Ja minä juuri olin monta vuotta suhteessa, jossa en osannut itkeä kumppanin läsnäollessa. Enkä osannut koskettaa. Kun istuttiin joskus katsomassa elokuvaa sohvalla, niin istuin siinä vieressä ja tunsin oloni vaivautuneeksi. Mietin, miten minun pitäisi olla, häiritsenkö. Olisin halunnut koskettaa, mutten osannut. Mitä muuta se on kuin vaikeutta ilmaista itseään ja läheisyyden pelkoa?
Tätä se on - huono itsetunto. Selität hyvän sattumaksi ja huonon säännöksi, joskus myös sivuutat hyvät asiat niitä näkemättä.
Aikaisemmassa suhteessa sinä olit vain puolet suhteesta - et ole yksin vastuussa siitä, mitä teidän välillänne tapahtui tai oli tapahtumatta. Ei kaikki ole sinun syytäsi. Entä jos ex-puolisosi olikin enemmän läheisyyspelkoinen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti